Vuoden 2020 viimeiset kuulumiset

Vuoden viimeistäkin viimeisimmät päivät on olleet touhua täynnä. Nikon lomaillessa edelleen minä kävin kolme päivää töissä ja samalla pieniä kotipuuhia puuhaillen. Metsätyöt jatkuu, jatkuu, jatkuu... Tällaisen rakkausvänttyrän löysin tänään Aamulla kävimme kaupungissa hakemassa postista Nikolle uuden moottorisahan ja ostamassa minulle uuden metsurinkypärän. Edellinen halpisversio ei pysynyt päässä, muovin kappaleet irtosivat, eikä kiristys ollut kunnossa. Nyt… Jatka lukemista Vuoden 2020 viimeiset kuulumiset

Vuoden viimeisiä päiviä viedään, hyvää yulea!

Nyt on vuoden pimein päivä kohta lusittu ja alkaa valon odotus. Olen antanut itseni ymmärtää, että muinaisuskontojen mukaan joulu olisi juuri näihin aikoihin (yule). Sieltä meille on jäänyt jouluun vainajien muistaminen, lintujen talviruokinta (sielulinnut) ja olkikoristeet, jotka liittyvät läheisesti kekriin. Muinaisuskontomme ovat mielenkiintoinen tutustumiskohde, suosittelen lämpimästi. Moni tapa tai tottumus on jäänyt meidänkin aikaamme elämään,… Jatka lukemista Vuoden viimeisiä päiviä viedään, hyvää yulea!

Ihanaakin ihanampi arki

Ja kyllä! Taas on ihanaa. Selkäkipu alkaa hellittämään ja pääsen töihin takaisin. Aamut ja aamupäivät ovat vielä vähän hankalia, mutta eivät lähellekään siinä määrin kuin aikaisemmin. Uskaltauduin tänään jo vähän metsään kävelemään tasaiselle uralle. Pontus ja Luka pääsivät mukaan nuuskuttelemaan raikasta pikkupakkasen mukanaan tuomaa ilmaa. Niille raikas ilma on tosin päivittäistä, koska ovathan ne ulkokoiria.… Jatka lukemista Ihanaakin ihanampi arki

Hitaasti edeten eteenpäin

Selkäkipu jatkuu edelleen. Välillä vähemmän ja välillä vähemmän, mutta mukana kulkee päivittäin. Onneksi nyt alkoi fysioterapia ja sainkin hyviä ohjeita joiden avulla selkä pitäisi saada kuntoon. Selkää ei voi enää korjata millään hokkuspokkus-keinoilla, mutta on olemassa keinoja, joiden avulla tulen jatkossa pärjäämään. Haluaisin jo oman elämäni takaisin ja vaikka se nyt vähän muuttuukin, niin ei… Jatka lukemista Hitaasti edeten eteenpäin

Pakkolepo

Joskus käy niin, että kroppa muistuttaa olemassa olostaan ikävällä tavalla. Olen jo pitkään torjunut selkäkivun ja selittänyt itselleni sitä milloin milläkin asialla. Lääkäriin en ole mennyt, kun olen pelännyt sairaslomalle joutumista. Kun aina on jokin seuraava kiva juttu tulossa joko töissä tai kotona. Olen sitku-ajatellut, että sitku menee tosi TOSI huonoksi tai sitku on vähän… Jatka lukemista Pakkolepo

Liian kekseliäs mieli vs. aika

Joskus toivoisin, että en kokisi näin monta asiaa omassa elämässäni ja ylipäätään maailmassa näin mukavaksi, mielenkiintoiseksi tai kokeilemisen arvoiseksi. Joskus toivoisin, että pelkäisin kokeilla uusia asioita ja en olisi näin tiedonhaluinen. Kun minullakin on aikaa ihan sen saman verran päivässä, viikossa tai kuukaudessa kuin kenellä tahansa muullakin. Tiedon puutteen tuskaani lievennän tällä hetkellä esim. tiedekasvatuksen… Jatka lukemista Liian kekseliäs mieli vs. aika

Kaneja ja neulomista, elämä jatkuu tutuissa puuhissa

Laitoin viikolla neitokanit sisälle navettaan ja pojat "talvisäilytykseen" eli puhdistin poikashäkit mahdollisimman hyvin ja laitoin Lassen ja Hermannin niihin. Silti sinne jää hajuja ja poikien pitää merkata paikka omakseen. Lassen videosta näkyy tämä hyvin, eli se hieroo leuan hajurauhasista reviirimerkkaukset kuntoon. Lasse merkkaa reviiriään Hermanni suhtautuu asiaan omalla tyylillään. Jos sitä pitäisi luonnehtia jotenkin niin… Jatka lukemista Kaneja ja neulomista, elämä jatkuu tutuissa puuhissa

Onnellisuus

Onnenavaimia... Mitä onni on? Mistä tietää, että on jossakin hetkessä onnellinen? Minä tiedän, että tänään minä koin sellaisen onnellisuuden tunteen, jota en ole kokenut pitkään aikaan. Ja tällä en tarkoita sitä, ettenkö olisi ollut onnellinen useastikin ja lähes koko ajan perusonnellinen. Mutta tämä onnellisuuden tunne olikin sitä laatua onnea, mitä perhe, eläimet, Puutteela, kasvit, työn… Jatka lukemista Onnellisuus

Puutteelan kuulumiset

Blogin kirjoittaminen on ollut nyt jäissä. Ehkäpä pää on ollut jäässä ja ajatus tahmeaa. Elämä Puutteelassa on kuitenkin jatkunut tuttuun ja turvalliseen malliin. Patapoikaset on pakastimessa ja riistaa tulee monipuolisesti tasaiseen tahtiin. Nyt meillä on enää kahdeksan kania ja se tuntuu todella vähältä. Näistä en enää taida vähentää, vaan nämä saavat jäädä odottelemaan kevättalvea ja… Jatka lukemista Puutteelan kuulumiset