Syysloman loppu häämöttää

Syyslomaan on kuulunut sadetta veden, rännän ja lumen eri muodoissa. Tuulta ja tuiverrusta. Niko on metsästänyt ja minä olen neulonut. Loma on lipsahtanut jotenkin vahingossa ohi. Mihin aika taas hävisi? Kuopus ja mamma Perjantaina, loman alkaessa starttasimme kuopuksen kanssa kohti Helsinkiä ja kahden vanhemman lapsosen luokse. Esikoisella on pieni pintaremppa ja  muutto menossa ja kävimme…

Lokakuu ryntäsi ennen kuin ehti edes huomata

"Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen.. ", lauloi Juice Leskinen. Minusta ei näy. Puhkun intoa ja virtaa riittää. Toisaalta väsyn, mutta terveellä tavalla. Töissä on taas kerran niin mahottoman ihanat lapset (onko muunlaisia olemassa?) ja kotona riittää tekemistä, vaikka onkin syksy. Olen onnellinen ja kiitollinen tästä lokakuusta. Saimme tehtyä päätöksen, että jättäydymme pois "Suuntana…

Suuntana omavaraisuus 2021 yhteispostaussarja: Syyskuun aiheena ruuanjatkokäsittely

Enää neljä suuntana omavaraisuus yhteispostaussarjan aihetta tänä vuonna jäljellä. Uskomatonta miten tämä vuosi kulkee hurjaa vauhtia kohti vuoden vaihtumista. Syyskuussa Tsajutin Sadun ja Korkealan Heikin ylläpitämässä suuntana omavaraisuus yhteispostaussarjassa aiheena on siis ruuan jatkokäsittely. Maidon, marjojen, yrttien, lihojen ja kasvisten jatkokäsittely tai mitä meillä itse kullakin omavaraistelijalla on. Meillä jatkojalostukseen tulevat tuotteet saadaan itse kasvattamalla,…

Miksi ja miten me omavaraistelemme? Kesäkuun suuntana omavaraisuus yhteispostaussarjan osa 6/12.

Omavaraistelun tukikohta Omavaraistelu on elämäntapa, toivetila ja ikuinen ponnistelujen kohde. Omavaraistelu lannistaa ja onnellistaa. Tuo jonkun verran taloudellista hyötyä ja vie kaiken käytettävissä olevan varallisuuden. Säästöä omavaraistelulla ei saavuteta, mielihyvää kyllä. Mikä sitten ihmisen ajaa omavaraistelemaan? En todellakaan tiedä. Ehkäpä se on jonkinlainen "minä ite" - ajatteluvinksahtuma. Sillä rahalla mikä omavaraisteluun liittyviin "hyviin ideoihin" uppoaa…

Vuoden 2020 viimeiset kuulumiset

Vuoden viimeistäkin viimeisimmät päivät on olleet touhua täynnä. Nikon lomaillessa edelleen minä kävin kolme päivää töissä ja samalla pieniä kotipuuhia puuhaillen. Metsätyöt jatkuu, jatkuu, jatkuu... Tällaisen rakkausvänttyrän löysin tänään Aamulla kävimme kaupungissa hakemassa postista Nikolle uuden moottorisahan ja ostamassa minulle uuden metsurinkypärän. Edellinen halpisversio ei pysynyt päässä, muovin kappaleet irtosivat, eikä kiristys ollut kunnossa. Nyt…

Syyslomaviikko tuli ja meni

Minä olin töissä koko syyslomaviikon päiväkoti Simpukassa ja mukavaa oli. Tekee hyvää nähdä välillä työkavereita toisista päiväkodeista ja ennen kaikkea tutustua uusiin. Hyvin me taas työmme teimme ja viikko meni nopeasti ja erittäin sujuvasti. Illat kotona olisivat vaan saaneet olla pidempiä. Onneksi työt ulkona vähenevät näin syksyllä. Kanien, koirien ja kanojen hoito kuitenkin jatkuu päivästä…

Metsästys jatkuu ja se pikkiriikkisen opetteluttaa…

Vasta toinen päivä metsästyskautta menossa. Pate toimii metsällä hyvin ja palvelualttius on kohdallaan. Pienestä pojasta lähtien Pate on ottanut Nikoon hyvin kontaktia ja oppinut nopeasti asioita. Joskin välillä Pate katsoo pää kallellaan suoraan silmiin kysyvästi, että mitä ihmettä mahdat tarkoittaa. Baltazar elikkäs tuttavallisemmin Pate. Noh. Mitäs sitten minä teen, kun Niko on metsällä? Suunnittelen aina…

Pontus tuli kotiin

Tai siis haettiin Joensuusta Mehtäpirun kennelistä. Alkumatka oli rytmikkään itkun saattelema, kun se ihanan maitoisa mamma Rosvo-Raisa jäi pihaan ja Mehtäpirun Vekkuli Pontus napattiin autoon ja matka kohti Savoa alkoi. Sisarustentuoksuinen peitto, "koiranpentu pieni" - tuutulaulu ja silittely saivat pienen matkaajan nukahtamaan. Välillä pysähdyttiin muutaman kerran pissille ja taas matka jatkui. Kotona Luka, Pate ja…